Ihmeen Ansiosta, Johannes Arola

Paljonko kassassa on rahaa? Nouseeko harjateräksen hinta? Mihin suuntaan korot ovat menossa? Onko työntekijöiden palkkoihin tulossa isoja korotuspaineita inflaation vuoksi? Torpparin hankinta- ja laskentainsinööri Johannes Arolan päässä pyörii useampi asia ja laskutoimitus yhtä aikaa. Pohdinnat jäsentyvät tiedoksi Excelin avulla.

— Tarjouslaskennan yhteydessä saatan katsoa joitain kuvia, mutta muuten pelkkää taulukkolaskentaahan tämä on. Toisaalta Excel on minulle kuin vasara kirvesmiehelle, ilman ei pärjää, naurahtaa Arola.

Torpparin talous ja sen seuranta ovat Arolan vastuulla. Urakkalaskentaa tekevät muutkin, mutta vastuu taloudesta on sitovaa. Arola tekee työtään Torpparille konsultointina oman yrityksensä kautta. Kuvio ei ole tavanomaisin, mutta sopii miehelle.

— Yhteistyömme alkoi siten, eikä sitä vaan sitten ole muutettu. Meillä on vaimon kanssa osakeyhtiö, jolla on muutakin toimintaa. Tämä sopii meille. En tee kyllä talouskonsultointia muille kuin Torpparille, Arola selittää.

Johannes Kuukanniemen Koulun työmaalla 2016

Arola aloitti kokopäiväisesti Torpparilla vuonna 2015.

— Tutustuin Torppariin vuonna 2010, kun Tuomas tuli asiakkaakseni. Hän oli juuri silloin perustanut firmansa ja minä tein personal trainerin töitä.

Diplomi-insinööriksi kouluttautunut Arola teki aluksi työnjohtotehtäviä, mutta pian laskenta-asiat olivat päätyö ja talous siirtyi Arolan vastuulle. 38-vuotias lappeenrantalainen onkin ehtinyt nähdä Torpparin kasvun ja kehityksen.

— Firmahan on kasvanut paljon, niin liikevaihdollisesti kuin rakenteellisesti. Väkeä on tullut paljon lisää. Tässähän ei ollut mitään valmista pohjaa ja Tuomaksellakin on kirvesmiestausta. Ollaan opittu yhdessä matkan varrella, välillä kantapäänkin kautta. Mutta niinhän sitä parhaiten oppii.

Nöyryys ja oppimisen halu ovat avain menestykseen

Rakennusalan yrityksiltä vaaditaan tänä päivänä ilmastotekoja, vaikka kustannustehokkuus onkin arjen valintoja ohjaava kriteeri. Arola ei näe näiden tavoitteiden välillä suuria ristiriitoja. 

— Tilaajalta voi tulla vaatimus, että on esimerkiksi käytettävä sähkösahoja. Hinta on usein määräävin tekijä, mutta ei se ole esteenä kestäville valinnoille. Esimerkiksi materiaalien tarkka käyttö edistää molempia asioita. Ja olemme itsekin miettineet asioita ja esimerkiksi siirtymistä sähköisiin pakettiautoihin. Mutta vielä niiden kantamat eivät ole riittävän pitkiä, toteaa itse sähköautolla siviilissä ajava Arola. 

On hyvä luottaa muuhunkin kuin itseensä

Laskentainsinööri on tyytyväinen rooliinsa Torpparilla: työtä riittää ja kehitysmahdollisuuksia. Lähitulevaisuuden pohdittavaksi jää se, miten Arolan vastuuta voi kaventaa, kun yritys edelleen kasvaa. 

— En ole kaivannut minnekään muualle töihin ja näen itseni jatkossakin täällä. Täällä pyritään aina tekemään se paras. Toisaalta Torpparin meininkiin kuuluu sellainen nöyryys ja oppimisen halu, se on varmasti myös menestyksen salaisuus.

Arola näkee Torpparin menestymisen syynä myös sen, että yrityksessä arvostetaan erilaista osaamista ja erilaisia yksilöitä. Mutta oli vähällä, ettei yhteistyö Torpparin kanssa päättynyt ennen aikojaan, kun Arola sairastui yllättäen vakavasti vuonna 2019.

— Meidän piti olla menossa Tuomaksen kanssa Saksaan Bauma-messuille, kun hän sai vaimoltani puhelun, että olen tehohoidossa sairaalassa. Olin saanut rajun bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen ja olin hengityskoneessa. Ennuste sellaisessa ei ole yleensä kovin hyvä ja harva selviää ilman pysyviä vammoja.

Arola on vaimonsa kanssa uskossa ja heidän ystävänsä ympäri maailmaa rukoilivat miehen pelastumisen puolesta. Ja sairaalan henkilökunnan suureksi ihmeeksi Arola tuli tajuihinsa muutaman päivän jälkeen ilman neurologisia vammoja ja toipui työkuntoon alle viikossa. 

— Tilannehan oli firmalle ihan kauhea, kun taloudesta vastaava tyyppi on pelistä pois. Siellä ehdittiin jo miettiä, miten voivat selvitä, kun kaikki asiat olivat minun varassani. Se on varmaan ollut koko Torpparin historian kriittisin hetki - mutta siitäkin selvittiin.

Tapaus vaikutti syvästi paitsi Arolan ja hänen läheistensä elämään, myös työkavereiden elämään. 

— Tuomas ei ole uskossa, mutta tuon tapauksen jälkeen hänkin on joskus vaikeina aikoina pyytänyt, että voisin muistaa häntä rukouksessa. On hyvä luottaa muuhunkin kuin itseensä. Jotkut asiat vain ovat korkeimman kädessä, ihan kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, muistuttaa Arola. 

teksti, Jorma Koski