Uutta rantaviivaa betonista – Torppari mukana uudistamassa Helsingin Makasiinilaituria
Makasiinilaiturin ensimmäisessä massavalussa käytettiin samanaikaisesti useita betonipumppuja, sekä useiden työryhmien yhtäaikaista työskentelyä. Betonointia tehtiin kerroksittain tarkasti etenevällä rytmillä, jotta massan lämpötila, kovettuminen ja rakenteen laatu pysyivät hallinnassa.
Helsingin Eteläsatamassa on parhaillaan käynnissä merkittävä infrarakennushanke. Olympiaterminaalin ja Satamatalon väliin sijoittuva Makasiinilaituri rakennetaan käytännössä uudelleen osana Makasiinirannan laajaa kehittämistä, jonka tavoitteena on muuttaa Eteläsataman ranta-alue tulevina vuosina avoimeksi kaupunkitilaksi ja uudeksi kulttuurin, tapahtumien ja vapaa-ajan keskukseksi. Makasiinilaiturin peruskorjaus toimii koko alueen uudistumisen ensimmäisenä vaiheena, ja uuden rantamuurin ja perustusten varaan rakentuu tulevaisuudessa kokonaan uudenlainen Helsingin merellinen kaupunkikuva.
Hankkeen pääurakoitsijana toimii GRK Suomi Oy, ja tilaajana Helsingin kaupunki. Noin 16 miljoonan euron urakka käsittää vanhan laiturirakenteen purkamisen ja uuden, huomattavasti nykyistä kestävämmän laiturin rakentamisen. Samalla vahvistetaan rantamuuria ja vakautetaan maaperää, jotta alue kestää tulevaisuuden rakentamisen ja kasvavan käytön vuosikymmeniksi eteenpäin. Torppari on mukana toteuttamassa yhtä hankkeen keskeisimmistä työvaiheista. Torpparin urakkaan kuuluu massiivisten betonirakenteiden muotti-, raudoitus- ja betonointityöt.
Työmaan luonne poikkeaa monesta tavanomaisesta rakennushankkeesta, sillä kaikki työ tehdään aktiivisen sataman välittömässä läheisyydessä ja meriolosuhteet asettavat rakentamiselle omat vaatimuksensa.
Työnjohtaja Miika Piipposen mukaan kyseessä on poikkeuksellisen suuri betonointi.
"Rakennamme uutta noin 160 metriä pitkää laituria. Ensimmäisessä suuressa valussa valettiin kolme lohkoa yhtä aikaa, yhteensä noin 1 500 kuutiometriä betonia."
Tämänkaltaisen valun onnistuminen vaati pitkää ja huolellista valmistelua. Betonointi aloitettiin illalla ja sitä jatkettiin läpi yön, jotta betonikuljetukset pystyivät liikkumaan Helsingin keskustassa ilman ruuhkien aiheuttamia viiveitä.
"Yöllä liikenne rauhoittuu, jolloin betoniautot pääsevät työmaalle tasaisesti. Tällaisessa valussa logistiikka ratkaisee paljon", Piipponen kertoo.
Makasiinilaiturin ensimmäisessä massavalussa käytettiin samanaikaisesti useita betonipumppuja, sekä useiden työryhmien yhtäaikaista työskentelyä. Betonointia tehtiin kerroksittain tarkasti etenevällä rytmillä, jotta massan lämpötila, kovettuminen ja rakenteen laatu pysyivät hallinnassa.
Käytössä oli myös betonin sisään asennettu jäähdytysputkisto. Vaikka kohteessa käytettiin alhaislämpöbetonia, ennakkolaskelmat osoittivat, että näin suuren rakenteen lämpötila nousisi ilman lisäjäähdytystä liian korkeaksi.
Kolmeen lohkoon asennettiin ennen betonointia noin 300 tonnia raudoiteterästä sekä jäähdytysputkia ja muita rakenteisiin jääviä varauksia. Jokainen työvaihe vaikuttaa seuraavaan, minkä vuoksi onnistuminen perustuu huolelliseen suunnitteluun ja kokeneeseen työryhmään.
Työympäristönä Makasiinilaituri on poikkeuksellinen. Toisella puolella avautuu Helsingin keskusta, toisella Itämeri ja jatkuva laivaliikenne. Päivittäin työmaan vierestä kulkevat Viking Linen ja Silja Linen matkustaja-alukset, ja ympärillä liikkuu tuhansia kaupunkilaisia ja matkailijoita.
"Maisemat ovat ainakin kohdallaan. Harvoin pääsee tekemään tällaista kohdetta näin näkyvälle paikalle", Piipponen toteaa.
Miika Piipponen, Torppari
Kuvat ja teksti, Janne Rasimus
Kun sopimus pitää ja asiat hoituvat ilman vääntämistä – GRK ja Torppari betonoivat yhteistyönsä Karjalan radalla
Infra-alan alihankkijamarkkinat ovat täynnä osaavia tekijöitä. Infra-alalla tarkoitetaan infrastruktuurirakentamista, kuten teitä, siltoja, rautateitä ja muita yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä rakenteita. Tällä alalla erottautuminen ei tapahdu Rämän mukaan teknisellä ylivertaisuudella, vaan luottamuksella, joka rakentuu urakka urakalta.
GRK:n työpäällikkö Antti Rämä on rakentanut siltoja lähes neljän vuosikymmenen ajan. Hän kertoo, mikä tekee alihankkijasta luotettavan kumppanin ja missä Torpparilla on vielä varaa kasvaa.
Infra-alan alihankkijamarkkinat ovat täynnä osaavia tekijöitä. Infra-alalla tarkoitetaan infrastruktuurirakentamista, kuten teitä, siltoja, rautateitä ja muita yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä rakenteita. Tällä alalla erottautuminen ei tapahdu Rämän mukaan teknisellä ylivertaisuudella, vaan luottamuksella, joka rakentuu urakka urakalta.
Rämä on pitkän uransa aikana nähnyt kaikenlaisia alihankkijoita. GRK Suomessa hän vastaa tarjouslaskennasta, työmaiden hankkimisesta, tilaajien ylläpidosta ja ennen kaikkea niistä asioista, joita työmaaorganisaatio ei pysty itse ratkaisemaan.
– Työnjohtajat hoitavat työmaan ja vievät sitä eteenpäin. He eivät väännä kenenkään kanssa. Se on minun tehtäväni, jos näkemyseroja tai muuta tulee, Rämä kuvaa rooliaan.
Torppari Yhtiöiden kanssa Rämällä ja GRK:lla on yhteistä historiaa. Ensin oli Luumäki–Imatra -ratahankkeeseen liittynyt urakka vuonna 2018, jossa Saimaan kanavan yli rakennettiin uusi ratasilta ja Pontuksen alikulkusilta uusittiin. Sitten oli pidempi, hiljainen väli.
Keväällä 2025 GRK voitti kahden ylikulkusillan urakan Karjalan radan varrella, ja muotti- ja valutöistä sovittiin Torpparin toimitusjohtajan Tuomas Raution kanssa. Rämä korostaa, ettei alihankkija ole hänelle automaattisesti tasavertainen pelkän vanhan tuttuuden perusteella. Torppari on ansainnut paikkansa omilla töillään.
Karjalan radan työmaalla Torppari oli mukana toteuttamassa kahta siltaa Kesälahdella: Marjoniementielle rakennettiin kolmiaukkoinen teräsbetoninen jatkuva palkkisilta ja Siikalahdentielle kolmiaukkoinen jännitetty jatkuva palkkisilta. Yhteensä 3,4 miljoonan euron hankkeessa Torppari vastasi vaativien betonirakenteiden toteutuksesta, pääurakoitsijana oli GRK Suomi Oy. Molemmat sillat valmistuivat marraskuussa 2025.
GRK tai oikeammin GRK Infra Oyj on suomalainen, vahvasti kasvava infrarakentamiseen erikoistunut konserni, joka toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhtiö rakentaa ja kunnossapitää teitä, siltoja, raiteita sekä tekee ympäristöteknologian ja kiertotalouden ratkaisuja. Yli 1 100 henkeä työllistävän pörssiyhtiön nimi juontaa juurensa Graniittirakennus Kallio Oy:stä, joka perustettiin vuonna 1983.
Rämä oli tyytyväinen Torpparin työn jälkeen, vaikka korjattavaakin löytyi. tarkastuskäynnillä hän itse huomasi virheen sillan valumuotissa. Tutut kirvesmiehet totesivat saman. Mutta Torppari teki korjauksen saman tien, ilman jälkikäteislaskutusta.
– Se oli hyvä asia, että Torppari oli vastuussa siitä työnjäljestä. Virheet korjattiin asiallisesti, sopimus piti ja aikataulu piti, Rämä toteaa.
GRK:n työpäällikkö nostaa esiin myös sen, mistä hyvä yhteistyö hänen mielestään lopulta koostuu: sopimuksen sisältö pitää olla molemmille selvä jo alusta alkaen. Kun pääurakoitsija ja aliurakoitsija ymmärtävät urakan samalla tavalla, ei matkan varrella pitäisi syntyä vakavia erimielisyyksiä. Jäljelle jäävät vain ne normaalit työmaaongelmat, joita joka projektissa tulee ja jotka säädetään yhdessä kuntoon.
– Jos sopimus on ymmärretty samalla tavalla, siinä ei pitäisi tulla minkäänlaista sellaista, mistä pitäisi vakavammin keskustella. Sellaisten alihankkijoiden kanssa on helppo toimia, Rämä sanoo.
Myös työturvallisuuden suhteen Rämä oli tyytyväinen. Hänen korviinsa ei kantautunut siltatyömailta yhtään vakavaa laiminlyöntiä.
– Torpparien kirvesmiehet ymmärtävät, ettei työturvallisuusasioissa kannata säästellä. Sehän on heidän etunsa, että on turvallista tehdä töitä.
Rämän mukaan todella monet, suomalaiset, muottityötä tarjoavat alihankkijat ovat hyvin tasalatuisia keskenään, eikä Torpparikaan sieltä joukosta erotu, ei hyvässä, eikä pahassa. Mutta yksi etu Torpparillakin on.
– Jos joku asia on vaatinut minun ja Tuomaksen välistä keskustelua, niin kertaakaan ei ole ollut tilannetta, jossa kumpikaan ei olisi halunnut asiaa sopia ja hoitaa. Se on hyvä asia.
Rämä paljastaa, että jotkut alan toimijat menettävät helposti malttinsa ja päätyvät käyttämään sanoja, jotka eivät kuulu työmaille, eikä bisnekseen. Mies itse arvostaa napakkuutta ja asiallista asennetta, ja pyrkii siihen itsekin.
– Jos lupaan jotain, niin sitten se myös tapahtuu. Samaa odotan aliurakoitsijoilta, rakennusalan konkari painottaa.
Tärkeä ominaisuus alihankkijalle on Rämän mukaan myös se, että se huolehtii, että oma väki jokaisella työmaalla tietää, mitä ollaan tekemässä ja missä aikataulussa. Myös laadunvalvonta, työntekijöiden ammattitaito ja työturvallisuus ovat tärkeitä asioita.
38 vuoden kokemuksella Rämä tietää, ettei täydellistä alihankkijaa ole olemassakaan. Hän muistelee naurahtaen yhtä poikkeuksellista porukkaa Turusta 1980-luvulta, joka teki Kehä ykkösen maanalaisen muottiasennuksen kahdessa päivässä. Mutta se oli eri aika ja eri työturvallisuuskulttuuri.
2020-luvulla hyvä alihankkija tarkoittaa jotain muuta: sopimus on selvä, väki tietää mitä tehdään, ongelmat ratkaistaan eikä niistä väitellä. Ja jos jotain menee pieleen, se korjataan ilman draamaa. Suosittelisiko Rämä Torpparia? Vastaus tulee ilman epäröintiä.
– En näe mitään syytä, miksi en suosittelisi. Ongelmanratkaisukykyinen firma, siinähän se Torpparin olemus tiivistyy, pohtii Rämä.
Yhteistyö uuden sukupolven rakennusliikkeen kanssa – Torppari mukana rakentamassa Danfoss Editronin tehdasta Lappeenrantaan
Lappeenrannan lentokentän läheisyyteen rakentuu parhaillaan yksi Etelä-Karjalan merkittävimmistä teollisuusinvestoinneista: Danfoss Editronin uusi tuotanto- ja tuotekehityskeskus.
Lappeenrannan lentokentän läheisyyteen rakentuu parhaillaan yksi Etelä-Karjalan merkittävimmistä teollisuusinvestoinneista: Danfoss Editronin uusi tuotanto- ja tuotekehityskeskus.
Bruttopinta-alaltaan noin 8200 neliömetrin kohde käsittää sähköisen voimansiirtoteknologian tehdastilat sekä niitä tukevat modernit toimistotilat. Tuotantotilat sijoittuvat maan tasalle, ja toimistosiipi nousee kolmikerroksiseksi. Rakennukseen tulee myös esisarjatuotantoon ja uuden teknologian kehittämiseen keskittyvä tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä testauskeskus.
LATO konserniin kuuluva Lappeenrannan Yritystila Oy rakennuttaa Danfoss Editronille uudet tilat 18,6 miljoonalla eurolla. Pääurakoitsijana toimii Raspal Oy. Torppari vastaa hankkeen muotti-, raudoitus- ja betonointitöistä sekä elementtiasennuksesta.
– Meillä on uuden ajan ja sukupolven rakennusliike Raspal yhteistyökumppanina. Heillä on uusimmat ideat, ja tällä hetkellä rakennusalan terävintä kärkeä, toteaa Torppari Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rautio.
Torpparin työmaa Lappeenrannassa käynnistyi tämän vuoden syyskuussa. Perustustöiden lisäksi Torppari vastaa ulkopuolisten tukimuurien ja väestönsuojan paikallavaluista. Torpparin osuus hankkeessa valmistuu vuodenvaihteessa 2025–2026. Kohde valmistuu kokonaisuudessaan Danfoss Editronin käyttöön loppuvuodesta 2026.
HTT-laattojen asennusta.
Danfoss Editron valmistaa Lappeenrannassa tehokkaita hybridi- ja täyssähköisiä voimansiirtojärjestelmiä raskaan kaluston ajoneuvoihin, työkoneisiin ja merialuksiin. Yritys on osa tanskalaista elektroniikkakonsernia, ja sen tuotekehitys on keskitetty Lappeenrantaan.
Uudessa huippumodernissa ja hiilineutraalissa tuotantolaitoksessa on tilaa noin kolmellesadalle työntekijälle, mikä on 100 enemmän kuin yrityksellä tällä hetkellä on työntekijöitä kaupungissa. Suurin osa yhtiön insinööreistä on valmistunut LUT-yliopistosta.
Danfoss tehdas- ja toimistotilat
Tilaaja: Lappeenrannan Yritystila Oy
Pääurakoitsija: Raspal Oy
Bruttopinta-ala: n. 8200 m²
Sijainti: Lentokentäntie 28, 53600 Lappeenranta
Aikataulu: Valmistuu loppuvuodesta 2026
https://www.danfoss.com/fi-fi/about-danfoss/news/cf/danfoss-editron-ja-lappeenrannan-yritystila-sopimukseen-uuden-tuotantolaitoksen-rakentamisesta-lappeenrantaan/
Torppari toteuttaa runkorakenteet Hyvinkään Hangonsillan koulu- ja päiväkotihankkeessa
Hyvinkäälle Hangonsillan asuinalueelle rakennettava uusi koulu- ja päiväkotikokonaisuus edustaa modernia vähähiilistä rakentamista. Torppari Yhtiöt Oy vastaa hankkeessa muotti-, elementtiasennus-, raudoitus- ja betonoitöistä osana 36 miljoonan euron investointia.
Hangonsillan koulu ja päiväkoti (HSKP Vilinä)
Hyvinkäälle Hangonsillan asuinalueelle rakennettava uusi koulu- ja päiväkotikokonaisuus edustaa modernia vähähiilistä rakentamista. Torppari Yhtiöt Oy vastaa hankkeessa muotti-, elementtiasennus-, raudoitus- ja betonoitöistä osana 36 miljoonan euron investointia.
Kesällä 2025 käynnistynyt Hangonsillan koulu ja päiväkoti Vilinä -hanke on merkittävä lisä Hyvinkään kouluverkostoon. Kun valmis kokonaisuus otetaan käyttöön kesällä 2027, se korvaa Aseman koulun sekä Hangonsillan ja Martinkaaren päiväkodit, tarjoten tilat 480 koululaiselle ja 198 päiväkotilapselle.
Noin 9650 bruttoneliömetrin rakennus toteutetaan kolmikerroksisena hybridirunkona, jossa yhdistyvät teräsbetonin kantavuus ja puun ekologisuus. Rakennuksen kokonaiskorkeus on valmistuessaan 16 metriä.
Hankkeessa hyödynnetään näkyvästi puuta osana vähähiilistä rakentamista. Pelkästään rakennuksen ulkoseiniin arvioidaan tarvittavan noin 18 kilometriä hirttä, mikä tekee kohteesta merkittävän puumateriaalin käyttäjän alueella. Rakennus on kuitenkin pääsääntöisesti teräsbetonirakenteinen, mikä asettaa Torpparin runkorakentamistyölle tarkat laatuvaatimukset ja muodostavat keskeisen osan hankkeen toteutuksesta. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Lujatalo Oy.
Juha Kolhinoja, Torppari Yhtiöt Oy
Lisätietoa hankkeesta:
Torppari mukana rakentamassa tulevaisuuden Finnoota – Espoon uusi 17 000 asukkaan kaupunginosa
Hankkeen toteutus edellyttää kykyä hallita monimutkaisia kaupunkiympäristön rakennusprojekteja, joissa tekninen osaaminen yhdistyy laajempaan ymmärrykseen kaupunkisuunnittelun vaatimuksista. Torppari osallistuu ylpeänä Finnoon kehittämiseen luomalla betonirakenteita, jotka tukevat tulevaisuuden kestävää kaupunkirakentamista.
Espoon Kaitaan kaupunginosassa on käynnissä kehityshanke, jossa Torppari on mukana toteuttamassa betonirakenteita osana Finnoon metrokeskuksen infrastruktuurin rakentamista.
Finnoo on kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijä, ja valmistuessaan 17 000 asukkaan moderni kaupunginosa, joka ulottuu Länsiväylältä merenrantaan asti. Toukokuussa 2025 aloitettu urakka on osa laajempaa Finnoon keskuksen kehittämistä, joka jatkuu 2030 lopulle saakka. Pääurakoitsijana toimii Louhintahiekka Oy.
Torpparin osuuteen sisältyy Meritien sillan toteutus, joka ylittää Djupsundsbäckenin uoman Finnoon metrokeskuksen eteläisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä sekä autokansi, paalulaatat, tukimuurit sekä kanaalit ja kanaalin pohjalaatat. Näiden rakenteiden avulla luodaan esteetön kulkuyhteys metroasemalle sekä Meritienaukiolta että Ridarinreitiltä.
– Meritien työmaalla olemme toteuttaneet paalulaattoja ja tukimuureja jo nelisen viikkoa. Vaikka aloitimme pienemmällä miehityksellä, työ etenee suunnitelmien mukaisesti. Marraskuulle on aikataulutettu sillan kannen valu, mikä on tärkeä saada valmiiksi ennen talvea, jotta tuentakalusto ei jää odottamaan kevättä. Sillalta metroaseman ylätasanteelle liittyvä kansi on suunniteltu joulukuun ja tammikuun töiksi. Tammikuussa tämän työmaaosuuden pitäisi olla jo todella pitkällä meidän osaltamme, kertoo Torpparin Miika Piipponen
Meritien rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa, mikä edellyttää huolellista koordinointia ja pitkäjänteistä suunnittelua. Ensimmäisessä vaiheessa Meritie rakennetaan osittaiseen leveyteensä sillan pohjoispuolella, toisessa vaiheessa täyteen leveyteensä. Suunnittelussa on huomioitu erityisesti suurmuuntamoiden kuljetusreitti, joka asettaa omat vaatimuksensa rakenteiden kantavuudelle ja mitoitukselle.
Sillan alla tulee kulkemaan baanayhteytenä toimiva Ridarinreitti sekä Djupsundsbäckenin uoma. Ridarinreitin pohjoispuolelle sillan alle sijoitetaan pyöräpysäköintiä, mikä on osa Finnoon kestävän liikkumisen kokonaissuunnitelmaa. Sillan suunnittelussa on varauduttu myös Ridarinreitin talvikunnossapitoon, mukaan lukien suolaus, mikä vaikuttaa betonirakenteiden materiaalivalintoihin ja suojaukseen.
Hankkeeseen kuuluu myös Meritienaukion kansirakenne ja portaikko sekä Meritienaukion katos. Katu perustetaan sillan molemmissa päissä paalulaattojen varaan, ja sillan maatuen siipimuurit jatkuvat kadun itäpuolella paalulaattojen tukimuureina. Molemmat maatuet ja siltakansi liittyvät sillan länsipuolella tonttirakenteisiin, mikä edellyttää tarkkaa yhteensovittamista olemassa olevien rakenteiden kanssa.
Hankkeen toteutus edellyttää kykyä hallita monimutkaisia kaupunkiympäristön rakennusprojekteja, joissa tekninen osaaminen yhdistyy laajempaan ymmärrykseen kaupunkisuunnittelun vaatimuksista. Torppari osallistuu ylpeänä Finnoon kehittämiseen luomalla betonirakenteita, jotka tukevat tulevaisuuden kestävää kaupunkirakentamista.
teksti ja kuvat, Janne Rasimus
Torppari mukana toteuttamassa Karjalanradan siltahankkeita
Yhteensä 3,4 miljoonan euron hankkeessa Torppari vastaa vaativien betonirakenteiden toteuttamisesta. Marjoniementielle rakennetaan 3-aukkoinen teräsbetoninen jatkuva palkkisilta ja Siikalahdentielle 3-aukkoinen jännitetty jatkuva palkkisilta. Siltarakenteiden suunnittelussa on huomioitu tulevaisuuden tarpeet, kuten mahdollinen kaksoisraide.
Torppari on mukana toteuttamassa turvallisuutta ja tulevaisuutta parantavaa infrastruktuurihanketta Karjalanradan varrella.
Kesälahden Marjoniementiellä ja Tasapään Siikalahdentiellä on käynnissä kahden tasoristeyksen korvaaminen ylikulkusilloilla.
Yhteensä 3,4 miljoonan euron hankkeessa Torppari vastaa vaativien betonirakenteiden toteuttamisesta. Marjoniementielle rakennetaan 3-aukkoinen teräsbetoninen jatkuva palkkisilta ja Siikalahdentielle 3-aukkoinen jännitetty jatkuva palkkisilta. Siltarakenteiden suunnittelussa on huomioitu tulevaisuuden tarpeet, kuten mahdollinen kaksoisraide.
– Nämä ylikulkusillat ovat vaativia betonirakenteita, joissa pääsemme hyödyntämään erikoisosaamistamme etenkin jännitettyjen rakenteiden toteutuksessa. Erityistä tarkkuutta vaatii työn yhteensovittaminen käytössä olevan radan läheisyydessä, kertoo Torppari Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rautio.
Hanke edistää merkittävästi alueen liikenneturvallisuutta. Lisäksi tasoristeysten poistaminen mahdollistaa tulevaisuudessa junien nopeuden noston Karjalanradalla, mikä lyhentää matka-aikoja ja tehostaa raideliikennettä.
Torppari aloitti työt kohteessa huhtikuun lopulla. Aikataulun mukaisesti molemmat sillat valmistuvat marraskuussa 2025. Pääurakoitsijana toimii GRK Suomi Oy.
– Torpparilla on paljon kokemusta tämänkaltaisten betonirakenteiden toteuttamisesta. Nämä siltakohteet ovat jälleen osoitus siitä, että olemme luotettava kumppani merkittävissä liikennettä ja turvallisuutta parantavissa projekteissa, toteaa Rautio.
Torppari on betonirakentamisen erikoisosaaja.
Innovatiivista betonitekniikkaa
Projektin vaativuutta kuvastaa sillan kansirakenne, jonka toteutus edellytti erityisratkaisuja ja kehittynyttä betonitekniikkaa. — Kanteen suunniteltiin jäähdytys betonin reaktiolämmön hallitsemiseksi. Käytimme vähähiilistä betonia pitääksemme lämpötilan betoninormien mukaisissa rajoissa, Lahti selventää.
Helsingin Kampissa sijaitseva silta yhdistää Lastenkodinkadun Marian kehittyvään yritysalueeseen ylittäen suositun Baanan ulkoilureitin.
Keväällä 2024 käynnistynyt rakennushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti haasteista huolimatta. Alkuperäisen urakoitsijan E.M. Pekkisen konkurssiin hakeutuminen syyskuussa 2024 aiheutti hetkellisen keskeytyksen töihin, jonka jälkeen VM Suomalainen Oy otti vetovastuun projektista. Torppari luovutti oman urakkaosuutensa aikataulun mukaisesti helmikuun 2025 alussa.
— Lastenkodinkadun silta oli teknisesti haastava kokonaisuus, kertoo Torpparin projektipäällikkö Jussi Lahti. Jännitetyn betonisen ulokepalkkisillan toteutuksessa oli huomioitava useita erityispiirteitä. Sillan muodon ja kannen paksuuden lisäksi haasteena oli jatkuva kevytliikenne rakennuspaikan alla.
Torppari vastasi sillan sekä tukimuurien muotti-, raudoitus- ja betonointitöistä. Projektin vaativuutta kuvastaa sillan kansirakenne, jonka toteutus edellytti erityisratkaisuja ja kehittynyttä betonitekniikkaa.
— Kanteen suunniteltiin jäähdytys betonin reaktiolämmön hallitsemiseksi. Käytimme vähähiilistä betonia pitääksemme lämpötilan betoninormien mukaisissa rajoissa, Lahti selventää.
Sillan suunnittelussa on huomioitu sekä toiminnallisuus että kaupunkikuvalliset arvot. Rakennustöitä edelsi 1980-luvulla rakennetun kerrostalon purkaminen Marian alueella, ja Lastenkodinkadun päässä sijainneet pysäköintipaikat muutetaan aukioksi.
Yhdistetyn jalankulku- ja pyöräilyväylän leveys on 4,5 metriä, ja länsipäähän rakennettu ramppi Baanalle on 2,9 metriä leveä. Tukirakenteisiin on toteutettu kaksi kulkuaukkoa – pienempi kevyelle liikenteelle ja suurempi pelastuslaitoksen tarpeisiin.
— Torpparin ammattitaitoiset siltatimpurit ja yhteistyökumppanit suoriutuivat urakasta hienosti, kiittää Lahti
Sillan esteettinen integrointi ympäröivään kaupunkitilaan on toteutettu huolellisesti. Kannen rakenne värjätään umbraksi sointumaan viereisen Love Helsinki -taideteoksen väreihin, ja rampin tukimuuri sekä sillan maatuki verhoillaan mustalla luonnonkivellä.
Lastenkodinkadun silta
Sijainti: Kamppi, Helsinki
Tilaaja: Helsingin kaupunki
Pääurakoitsija: E.M. Pekkinen Oy / VM Suomalainen Oy
teksti, Janne Rasimus
Tulevaisuuden työnjohtaja
Torppari panostaa tulevaisuuteen tarjoamalla kasvualustan myös uuden sukupolven erikoisosaajille. Tuomo Ronkaisen tarina on inspiroiva urakehityksen malliesimerkki kenelle tahansa rakennusalalla toimivalle.
Torppari panostaa tulevaisuuteen tarjoamalla kasvualustan myös uuden sukupolven erikoisosaajille. Tuomo Ronkaisen tarina on inspiroiva urakehityksen malliesimerkki kenelle tahansa rakennusalalla toimivalle.
Ronkainen ei kulkenut perinteistä valtatietä työnjohtajan rooliinsa. Työ betonipumppuauton kuljettajana piti hänet kiireisenä lähes kahden vuosikymmenen ajan. Sisäinen halu kehittyä ja oppia vei Tuomon takaisin koulun penkille. Marraskuussa 2022 alkoivat työmaajohdon erikoisammattitutkinnon opinnot ja Lokakuussa 2023 Ronkainen saapui Torpparille työnjohtajaharjoittelijaksi. Tällä hetkellä Ronkainen täydentää osaamistaan ammattikorkeakoulussa, jossa hän opiskelee rakennusalan työnjohdon tutkinto-ohjelmassa.
— Aloitin työnjohtajana, koska halusin käyttää aiempaa kokemustani uudella tavalla, Tuomo kertoo.
Ronkainen Varia Vehkalan työmaalla syksyllä 2024
Ronkainen kokee, että juuri betonivalut — joita hän on johtanut Torpparin projekteissa — ovat hänen vahvuusalueensa. Onnistumiset Varia Vehkalan työmaalla toimii hyvänä esimerkkinä Tuomon ammattitaidosta.
— Varmistin kaiken tarvittavan betonipumpun koosta turvallisiin työolosuhteisiin ja aikataulutin valun saumattomasti. Kun kaikki osapuolet tietävät, mitä pitää tehdä, asiat sujuvat, hän toteaa.
Haluan jättää jälkeni työmailla, joissa kaikki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Tuomo kuvailee itseään mieheksi, joka uskoo kovaan työhön ja käytännönläheisiin ratkaisuihin. Hänen mukaansa työnjohtajana menestymiseen vaaditaan ennen kaikkea rauhallisuutta, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja taitoa motivoida ihmisiä. Hän kuitenkin myöntää, että jatkuva priorisointi ja organisointi voivat uuvuttaa, mutta samalla juuri nämä piirteet tekevät työstä palkitsevaa.
— On hienoa nähdä konkreettisia tuloksia, kuten onnistunut valu, joka sujuu aikataulussa ja suunnitelman mukaan, hän sanoo.
Työnjohtajan rooli ei kuitenkaan ole pelkästään tekninen tehtävä. Ihmissuhdetaidot ovat Tuomon mukaan kriittisiä.
— Tässä työssä täytyy osata kuunnella ja motivoida erilaisia ihmisiä. Työnjohtajan on tärkeää varmistaa, että koko tiimi pysyy mukana kehityksessä, hän kertoo.
Teknologian kehittyessä ja rakennusalan sähköistyessä työnjohtajilta vaaditaan yhä enemmän kykyä sovittaa yhteen vanhat ja uudet toimintamallit. Tuomon mielestä jatkuva oppiminen on elintärkeää. Torpparilla Tuomo löysi paikan, jossa hänen taitonsa ja potentiaalinsa saivat tilaa kasvaa.
Torppari tunnetaan vahvasta ammattitaidostaan, mutta myös panostuksesta työntekijöidensä hyvinvointiin ja kehitykseen.
— Torpparilla on hyvä henki, ja täällä tuetaan yksilön kasvua, hän kiittelee.
Tuomo Torpparin sähköpyöräsafarilla
Tuomon suunnitelmat ja tavoitteet vaikuttavat selkeiltä. Hän haluaa valmistua ammattikorkeakoulusta ja syventää betonialan erityisosaamistaan.
— Runkorakentaminen on paljon muutakin kuin pelkkää teräsbetonia. Se on ihmisten yhteistyötä, kokemusten jakamista ja uskoa siihen, että jokainen työmaa on mahdollisuus rakentaa jotain kestävää — fyysisesti sekä henkisesti, hän kiteyttää.
VARIA VEHKALA
Sijainti: Vantaa
Tilaaja: VTK Kiinteistöt Oy
Pääurakoitsija: Jatke Oy
teksti, Janne Rasimus
Rykmentinpuiston kampus
Työnjohtaja Tomi Kolhinojan mukaan projektin suurimmat haasteet liittyivät rakennuksen laajuuteen ja monimuotoisuuteen. Työmaa oli jaettu yhdeksään lohkoon, joiden korkeudet vaihtelivat yhdestä kolmeen kerrokseen. Lohkojen asennusjärjestys sekä asennustyö vaativat tarkkaa suunnittelua.
Rykmentinpuiston kampus on Tuusulan historian merkittävin rakennusprojekti ja samalla kunnan ensimmäinen elinkaarihanke.
Tämä monikäyttöinen oppimisen, kulttuurin ja liikkumisen keskus yhdistää Hyökkälän ja Mikkolan koulut sekä Rykmentintien päiväkodin syksyllä 2025. Kampus tarjoaa valmistuessaan nykyaikaiset ja terveelliset tilat oppimiseen ja yhdessäoloon. Hanke edustaa yhteisöllistä ja ympäristötietoista rakentamista, jossa käyttäjien tarpeet ja kestävyys kulkevat käsi kädessä.
Torpparin vastuulla oli kohteen paikallavalutyöt sekä elementtiasennukset. Urakkaan kuuluivat mm. rakennuksen perustukset, neljä väestönsuojaa, rungon ja tukimuurien elementtiasennukset sekä täydentäviä paikallavalurakenteita. Torppari toteutti lisäksi töihin liittyvät rakennusmittaukset.
Työnjohtaja Tomi Kolhinojan mukaan projektin suurimmat haasteet liittyivät rakennuksen laajuuteen ja monimuotoisuuteen. Työmaa oli jaettu yhdeksään lohkoon, joiden korkeudet vaihtelivat yhdestä kolmeen kerrokseen. Lohkojen asennusjärjestys sekä asennustyö vaativat tarkkaa suunnittelua.
— Lohkojen saumat limittyivät haastavalla tavalla ja osa lohkoista pilkottiin puoliksi, jotta asennus oli mahdollista nosturien nostokapasiteetin puolesta. Lisäksi nostureita jouduttiin siirtämään asennuksen edetessä.
Alkuvuoden kovat pakkaset viivästyttivät valutyötä yli viikon, mutta aikataulu saatiin kurottua kiinni kevään aikana.
— Firan kanssa yhteistyö oli saumatonta. Kaikki ongelmat ratkaistiin aina ammattitaitoisesti ja yhteistyössä, ja nopealla aikataululla. Kiitokset Firan ammattitaitoiselle porukalle!
Projektipäällikkö Jussi Lahti valvomassa työn etenemistä
Projektin kohokohtia olivat Kolhinojan mukaan ensimmäinen anturavalu, väestönsuojien valutyöt sekä yksittäisten lohkojen elementtiasennusten valmistuminen.
— Runkoon käytettiin yhteensä noin 2500 m³ betonia ja elementtejä asennettiin yli 3500 kappaletta. Oli hienoa nähdä, miten kaikki eteni suunnitelman mukaan, ja että runko valmistui aikataulussa.
Kiitokset Firan ammattitaitoiselle porukalle!
Rykmentinpuiston kampus on kestävän kehityksen edelläkävijä. Rakennuksessa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkosähköä ja ilma-vesi-lämpöpumppuja — hiilijalanjälki on 37 prosenttia pienempi kuin vertailukohteissa. RTS-ympäristöluokituksen neljän tähden tavoitetaso ja A-energialuokka osoittavat, että hanke on suunniteltu ympäristöystävälliseksi ja energiatehokkaaksi.
Rykmentinpuiston kampus oli mukana myös Rakennuslehden “Vuoden työmaa” -kilpailussa. Projekti edustaa malliesimerkkiä toimivasta yhteistyöstä sekä vahvistaa Torpparin roolia vastuullisena ja luotettavana kumppanina suurten ja vaativien rakennushankkeiden toteuttamisessa.
Rykmentinpuiston kampus
Sijainti: Tuusula
Tilaaja: Tuusulan kunta
Pääurakoitsija: Fira
teksti, Janne Rasimus
Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
Vaativasta aikataulusta huolimatta, johon kuului työskentely kahdessa vuorossa, onnistuimme saavuttamaan tavoitteet Torpparin määrätietoisen ja tehokkaan toiminnan avulla, kertoo GRK:n Jouni Antikainen
Fortum rakentaa Espoon Nuijalan alueelle 50 megawatin sähkökattilan ja 800 megawattitunnin lämpöakun, joiden avulla kaukolämmöntuotanto muuttuu entistä joustavammaksi ja päästöttömämmäksi.
Rakennustyöt alkoivat kesällä 2024 ja laitoksen on määrä valmistua lämmityskaudelle 2025–26. Hanke on osa Fortumin ja Espoon kaupungin Clean Heat -ohjelmaa, joka tähtää hiilineutraaliin kaukolämpöön vuoteen 2030 mennessä. Sähkökattila-lämpöakku -yhdistelmä parantaa kaukolämpöverkon toimintaa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lämpöakusta saatava energia kattaa jopa 13 000 omakotitalon päivittäisen lämmönkulutuksen, mikä vähentää tarvetta uusille huippukapasiteetti-investoinneille.
Torpparin osuuteen kuului sähkökattilarakennuksen ja lämpöakun rakenteiden muotti-, raudoitus- ja betonointityöt. Urakka luovutettiin asiakkaalle aikataulun mukaan, joulukuussa 2024.
Työt alkoivat kesällä 2024
Torppari osallistui aktiivisesti suunnittelun ohjaamiseen toteutusvaiheen aikana
— Työt valmistuivat aikataulussa, ja laadukkaasti. Kaarevaa A -pintaa ja massiivirakenteita — esimerkkinä lämpöakun tukimuurin speksit. Muottia yhteensä 603m2, josta puhdasvalu A -pintaa 295m2, josta kaarevaa puhdasvalu A -pintaa 160m2, tukimuurin takana olevat seinät 144m2 ja betonia 112,5m3 — siihen vielä raudoitukset ja telinetyöt, kaikki viidessätoista päivässä. Tekemisen vaiva. Kiitos GRK:lle yhteistyöstä ja hyvää joulua kaikille toivottaa Torpparin osuudesta vastannut Juha Kolhinoja.
Yhteistyö pääurakoitsija GRK:n kanssa sujui esimerkillisesti.
— Torpparilla on riittävästi kokemusta toimimaan tälläisessä vaativassa roolissa. Nuijalan projektissa Torppari osallistui aktiivisesti suunnittelun ohjaamiseen toteutusvaiheen aikana ja osoitti kykynsä toimia itsenäisesti. Työnjohdon ammattitaito erottui edukseen ja on ehdottomasti alan huippuluokkaa. Vaativasta aikataulusta huolimatta, johon kuului työskentely kahdessa vuorossa, onnistuimme saavuttamaan tavoitteet Torpparin määrätietoisen ja tehokkaan toiminnan avulla, kertoo GRK:n Jouni Antikainen
Nuijalan lämpölaitos
Sijainti: Espoo
Tilaaja: Fortum
Pääurakoitsija: GRK
teksti, Janne Rasimus
