Kun sopimus pitää ja asiat hoituvat ilman vääntämistä – GRK ja Torppari betonoivat yhteistyönsä Karjalan radalla
GRK:n työpäällikkö Antti Rämä on rakentanut siltoja lähes neljän vuosikymmenen ajan. Hän kertoo, mikä tekee alihankkijasta luotettavan kumppanin ja missä Torpparilla on vielä varaa kasvaa.
Infra-alan alihankkijamarkkinat ovat täynnä osaavia tekijöitä. Infra-alalla tarkoitetaan infrastruktuurirakentamista, kuten teitä, siltoja, rautateitä ja muita yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä rakenteita. Tällä alalla erottautuminen ei tapahdu Rämän mukaan teknisellä ylivertaisuudella, vaan luottamuksella, joka rakentuu urakka urakalta.
Rämä on pitkän uransa aikana nähnyt kaikenlaisia alihankkijoita. GRK Suomessa hän vastaa tarjouslaskennasta, työmaiden hankkimisesta, tilaajien ylläpidosta ja ennen kaikkea niistä asioista, joita työmaaorganisaatio ei pysty itse ratkaisemaan.
– Työnjohtajat hoitavat työmaan ja vievät sitä eteenpäin. He eivät väännä kenenkään kanssa. Se on minun tehtäväni, jos näkemyseroja tai muuta tulee, Rämä kuvaa rooliaan.
Torppari Yhtiöiden kanssa Rämällä ja GRK:lla on yhteistä historiaa. Ensin oli Luumäki–Imatra -ratahankkeeseen liittynyt urakka vuonna 2018, jossa Saimaan kanavan yli rakennettiin uusi ratasilta ja Pontuksen alikulkusilta uusittiin. Sitten oli pidempi, hiljainen väli.
Keväällä 2025 GRK voitti kahden ylikulkusillan urakan Karjalan radan varrella, ja muotti- ja valutöistä sovittiin Torpparin toimitusjohtajan Tuomas Raution kanssa. Rämä korostaa, ettei alihankkija ole hänelle automaattisesti tasavertainen pelkän vanhan tuttuuden perusteella. Torppari on ansainnut paikkansa omilla töillään.
Karjalan radan työmaalla Torppari oli mukana toteuttamassa kahta siltaa Kesälahdella: Marjoniementielle rakennettiin kolmiaukkoinen teräsbetoninen jatkuva palkkisilta ja Siikalahdentielle kolmiaukkoinen jännitetty jatkuva palkkisilta. Yhteensä 3,4 miljoonan euron hankkeessa Torppari vastasi vaativien betonirakenteiden toteutuksesta, pääurakoitsijana oli GRK Suomi Oy. Molemmat sillat valmistuivat marraskuussa 2025.
GRK tai oikeammin GRK Infra Oyj on suomalainen, vahvasti kasvava infrarakentamiseen erikoistunut konserni, joka toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhtiö rakentaa ja kunnossapitää teitä, siltoja, raiteita sekä tekee ympäristöteknologian ja kiertotalouden ratkaisuja. Yli 1 100 henkeä työllistävän pörssiyhtiön nimi juontaa juurensa Graniittirakennus Kallio Oy:stä, joka perustettiin vuonna 1983.
Rämä oli tyytyväinen Torpparin työn jälkeen, vaikka korjattavaakin löytyi. tarkastuskäynnillä hän itse huomasi virheen sillan valumuotissa. Tutut kirvesmiehet totesivat saman. Mutta Torppari teki korjauksen saman tien, ilman jälkikäteislaskutusta.
– Se oli hyvä asia, että Torppari oli vastuussa siitä työnjäljestä. Virheet korjattiin asiallisesti, sopimus piti ja aikataulu piti, Rämä toteaa.
GRK:n työpäällikkö nostaa esiin myös sen, mistä hyvä yhteistyö hänen mielestään lopulta koostuu: sopimuksen sisältö pitää olla molemmille selvä jo alusta alkaen. Kun pääurakoitsija ja aliurakoitsija ymmärtävät urakan samalla tavalla, ei matkan varrella pitäisi syntyä vakavia erimielisyyksiä. Jäljelle jäävät vain ne normaalit työmaaongelmat, joita joka projektissa tulee ja jotka säädetään yhdessä kuntoon.
– Jos sopimus on ymmärretty samalla tavalla, siinä ei pitäisi tulla minkäänlaista sellaista, mistä pitäisi vakavammin keskustella. Sellaisten alihankkijoiden kanssa on helppo toimia, Rämä sanoo.
Myös työturvallisuuden suhteen Rämä oli tyytyväinen. Hänen korviinsa ei kantautunut siltatyömailta yhtään vakavaa laiminlyöntiä.
– Torpparien kirvesmiehet ymmärtävät, ettei työturvallisuusasioissa kannata säästellä. Sehän on heidän etunsa, että on turvallista tehdä töitä.
Rämän mukaan todella monet, suomalaiset, muottityötä tarjoavat alihankkijat ovat hyvin tasalatuisia keskenään, eikä Torpparikaan sieltä joukosta erotu, ei hyvässä, eikä pahassa. Mutta yksi etu Torpparillakin on.
– Jos joku asia on vaatinut minun ja Tuomaksen välistä keskustelua, niin kertaakaan ei ole ollut tilannetta, jossa kumpikaan ei olisi halunnut asiaa sopia ja hoitaa. Se on hyvä asia.
Rämä paljastaa, että jotkut alan toimijat menettävät helposti malttinsa ja päätyvät käyttämään sanoja, jotka eivät kuulu työmaille, eikä bisnekseen. Mies itse arvostaa napakkuutta ja asiallista asennetta, ja pyrkii siihen itsekin.
– Jos lupaan jotain, niin sitten se myös tapahtuu. Samaa odotan aliurakoitsijoilta, rakennusalan konkari painottaa.
Tärkeä ominaisuus alihankkijalle on Rämän mukaan myös se, että se huolehtii, että oma väki jokaisella työmaalla tietää, mitä ollaan tekemässä ja missä aikataulussa. Myös laadunvalvonta, työntekijöiden ammattitaito ja työturvallisuus ovat tärkeitä asioita.
38 vuoden kokemuksella Rämä tietää, ettei täydellistä alihankkijaa ole olemassakaan. Hän muistelee naurahtaen yhtä poikkeuksellista porukkaa Turusta 1980-luvulta, joka teki Kehä ykkösen maanalaisen muottiasennuksen kahdessa päivässä. Mutta se oli eri aika ja eri työturvallisuuskulttuuri.
2020-luvulla hyvä alihankkija tarkoittaa jotain muuta: sopimus on selvä, väki tietää mitä tehdään, ongelmat ratkaistaan eikä niistä väitellä. Ja jos jotain menee pieleen, se korjataan ilman draamaa. Suosittelisiko Rämä Torpparia? Vastaus tulee ilman epäröintiä.
